Välipysäkkinä Banda Aceh
Lake Tobalta lähdettyämme seuraavana etappina oli Pulau Weh niminen saari Sumatran läntisimmässä nurkassa. Matkaaminen Tobalta Wehille ei kuitenkaan käy käden käänteessä ja meidän matkamme vaati ehdottomasti yhden yön mittaista välipysähdystä. Pysähdyksen olisi voinut pitää Medanissa, mutta päätimme tehdä sen kuitenkin Banda Acehin kaupungissa, joka on läntisin rannikkokaupunki Sumatran saarella. Medanistakin pääsee lentämään suoraan Pulau Wehin pääkaupunkiin Sabangiin, mutta Garuda Indonesia lentää sinne vain kahdesti viikossa. Jos matkapäivät ovat joustavia, kannattaa Garudan sivuilta katsoa mistä kaikkialta saarelle pääsee lentelemään 🙂
Meidän matkamme Tobalta Banda Acehiin sisälti ensin neljän tunnin bussimatkan Kuala namun kentälle ja noin tunnin lennon Banda acehin kentälle. Lähdimme Tobalta aamulla 8 aikaan ja perillä acehissa olimme viiden aikaan iltapäivällä.
Banda aceh. Banda Aceh on surullisella tavalla noussut ihmisten tietouteen, sillä se otti pahimmat osumat vuoden 2004 tsunamissa. Tai itseasiassa täällä länsimaissahan kaupunki ei edes noussut kartalle tämänkään tapahtuman takia, vaikkakin tsunami vei eniten juuri tämän rannikon ihmisiltä. Mehän olemme lähinnä kuulleet uutisoitavan tsunamin yhteydessä Thaimaasta, sillä siellä oli kuolonuhrien joukossa eniten turisteja.
Oli paikka sen johdosta uutisissa tai ei, paikalliset se on täälläkin jättänyt varpailleen ja muistelemaan tuota järkyttävää päivää.
Kuva: http://www.peimag.com/wp-content/uploads/2015/05/biggest-earthquakes.jpg
Kaupungin keskelle raahautui ison aallon mukana vaikka sun mitä ja tuosta päivästä on jätetty keskelle kaupunkia suuri laiva muistuttamaan meitä meren voimasta. Tämä kyseinen laiva löytyy siis 1,5kilometrin päästä rannalta keskeltä kaupunkia.
Kaupungista on myös tsunami museo, jonne me emme kuitenkaan kerenneet sen ollessa siltä päivältä jo kiinni.
Toinen asia miksi Banda Aceh on kuuluisa on tietenkin uskonto. Aceh on Indonesian ainut provinssi jossa noudatetaan tiukasti Šaria lakia, joka siis nojautuu koraaniin ja profeetan sunnaan. Käytännössä tiukka laki näkyy meille turisteille ainoastaan alkoholin myynnissä sekä tiukoissa katseissa jos yrität liikkua kaupungilla lyhyissä vaatteissa.
Paikallisille lain noudattaminen on kuitenkin ehdotonta ja mahdollisesta Šaria lain rikkomisesta on yleensä rangaistuksena kepin iskut. Kiellettyä on esimerkiksi alkoholin juominen, esi-aviollinen seksi, uhkapelaaminen ja nähtiinpä kerran poliisien jahtaavaan teinilaumaakin, joka ilmeisemmin yritti löytää jotain kuhertelu piiloa.
Muslimit eivät saa myydä alkoholia, mutta TIETENKIN raha syö periaatteen ja meidänkin hotellista olutta sai ostettua noin 6 € tölkki hintaan. Minulle tuo säännöistä lipsuminen tuli tavallaan yllätyksenä, koska olen aina kuvitellut Acehin alueen olevan se kolkka maailmasta, jossa uskonto voittaisi rahan.
Yö acehissa. Banda Acehin hotelli tarjonta esimerkiksi Bookingissa tai Hotelsissa on laskettavissa kahden käden sormilla ja hintahaarukka on 6-50€ välillä. Aluksi meinasimme ottaa kuuden euron luukun kaupungin sydämmestä, mutta jostain syystä taas väsyneiden matkalaisten mieli haikaili tasokkaaseen sänkyyn 😀 Etukäteen varattavien majapaikkojen vähyys ja mukavuuden halu vei kun veikin voiton ja yövyimme The Padé hotellissa joka sijaitsee kaupungin laitamilla.
Hintaa yölle jäi Agodan kautta 47€ ja Lake Toban vaatimattomien kylmien
suihkujen jälkeen tämä ratkaisu ei tuntunut väärälle 😀
Pakko mainita Indonesialaisista hotelliaamiaisista sen verran, että ne on kyllä osittain tosi outoja tälläiselle perus sokkarin aamupala pöytiin tottuneelle. Seasta löytyy kyllä usein paahtoleivät, marmelaadit sekä murot, mutta pääosin se koostuu kuitenkin riisistä sekä nuudeleista. Ei ole myöskään tavatonta, että siellä on kanat ja merenelävät myöskin kipoissa ja salaattipöytä notkumassa herkkujaan 😀 Mitä paikallisemmille tarkoitettu kohde, sitä kummallisemmat ruuat aamiaiselta voi bongailla.. parhaimpien joukossa kalanpää soppa!
Uima-altaalla uiminen jäi väliin, koska siellä oli koko illan ajan niin paljon muslimi naisia. En vain yksinkertaisesti
kehdannut mennä pienissä bikineissä sekaan 😀
Hotellin välittömässä läheisyydessä oli peltojen lisäksi muutamia paikallisten tienvarsi ravintoloita, pari indomarttia sekä krääsäkojuja shoppailuja varten. Meidän tie vei ainoastaan indomarttiin, joka muuten suljetaan iltarukouksia varten joksikin aikaa! Shoppailu kojuista olisi kyllä lähtenyt päheitä Addun kolmiraita pöksyjä halpaan hintaan 😉
Banda aceh toimi meille yhden yön pysähdyksenä oikein mainiosti ja mielelläni joskus jäisin kaupunkiin tutkimaan enemmän muutamia nähtävyyksiä.
Hotellin respan suosituksesta nappasimme aamulla kahdeksan jälkeen taksin ja painuimme satamaan odottelemaan aamun ensimmäistä Wehille lähtevää Baharin speed boattia.
Joten, seuraavassa postauksessa päästään vihdoin uskomattoman kauniille Pulau Wehin saarelle <3
