Sadepäivien seesteisyyttä – Kuudennen viikon päiväkirja paratiisista
Papukaijan rääkäisy herättää minut unesta. Ääni on todella riipaiseva, eikä millään tavalla sovi paratiisimaisen kauniille linnulle, vaan mieluummin miellän sen jollekin variksen näköiselle rääkkyjälle. Avaan puiset liukuovet merelle ja katsahdan rantaan päin. Palmupuiden yllä näkyy liihottelevan kahden värisiä papukaijoja. Vihreitä sekä niitä, joiden kyljissä komeilee lilaa ja punaista sävyä. Voi kunpa olisi sellainen kamera, jolla saisin nämä rääkyvät kaunottaret ikuistettua.
Sateiset päivät ovat tällä viikolla jatkuneet. Tuuli on vaihtanut suuntaansa ja puhaltaa nyt etelästä päin. Se enteilee paahtavien kesäpäivien loppua ja tuulisen kauden alkua. Toivoin, ettei meidän olisi tarvinnut kokea täällä tuota tuulista kautta ollenkaan. Korona kuitenkin järjesti meidänkin tielle käänteitä, kun viime viikolla Indonesia aloitti lentoliikenteen rajoittamisen sekä alkuviikosta Qatar Airways perui lentomme.
Horisontissa näkyvät pilvet sulautuvat yhteen kirkkaan tyynenä vellovan meren kanssa. Taivaan ja meren rajaa on hankala erottaa tällaisina tuulettomina aamuina. Oma mielikin on saavuttanut eräänlaisen tyyneyden, enkä tosiaan koko viikkona ole saanut edes harkittua Qatarille soittoa lentojen vaihtamisen vuoksi. On varmaan ihan hyvä osata myös ottaa tällaiset tilanteet stressittömästi vastaan. Normaalissa elämässä tällaiset muutokset sekä uusien lentojen säätämiset tuottaisivat minulle paljonkin harmaita hiuksia.
Osittain en ole jaksanut tarttua asian hoitamiseen ja osa syy taas on se, ettei minulla ole puheaikaa Indonesialaisessa liittymässäni. Aina kun olen sitä omalla pankkikortilla yrittänyt itselleni siirtää, olen saanut pahoittelevan viestin, että ”rahat on onnistuneesti veloitettu, mutta puheajan ostaminen ei kuitenkaan ole onnistunut.” Joten tarvitsen tähänkin operaatioon jonkun avukseni.
Seuraava asia mikä lentojen vaihtamisessa myös mietityttää on se, että en yhtään tiedä mille päivälle lento kannattaisi edes yrittää vaihtaa. Papualla kun ei tähän astikaan olla menty millään tavalla samoja sääntöjä noudattaen kuin muualla Indonesiassa. Täällä lentokentät ja laivaliikenteet ovat olleet jäissä jo huhtikuun alusta, eikä kukaan tiedä milloin tilanne tosiaan normalisoituu. Ulkoministeriö on lähettänyt kaikille matkustajille lomakkeen, jota näyttämällä pitäisi päästä matkustamaan rajoituksista huolimatta, jos aikeena on palata Suomeen. Tämä kuitenkin toimii ennemminkin suuremmista turistikohteista matkustaville ja helpottaa niistä kohteista Jakartaan pääsyä. En tavallaan haluaisi matkustaa täältä epävarmuudessa ja stressata kulkeeko kaikki kulkuvälineet normaalisti. Täältä saarelta Jakartaan pääsemiseksi vaaditaan kaksi laivaa (2,5h) ja yksi lento (4h). Yhteensä aikaa tällaiseen siirtymiseen kuluu pelkästään 7 tuntia, puhumattakaan odotteluajasta tai mahdollisesta yöstä Sorongissa lentoa odottaen.
Ensimmäinen viikko kuukauden kestävästä Ramadanista on nyt myös takana. Niin kuin etukäteen ennusteltiinkin, niin eihän se tosiaan ainakaan puhtia tuonut tähän työntekoon saarella. Muutamaa työntekijää en ole tainnut koko viikon aikana nähdä kuin kerran vilaukselta ja tyttö jonka ainoana tehtävänä oli avata kaikkien bungalowien ovet aamuisin tuuletusta varten, ei ole tehnyt sitä kuin muutamana aamuna.
Ensimmäiset neljä päivää suurin osa nukkui pitkälle iltapäivään saakka ja muun hereillä oloajan lähinnä makoili auringonlaskua odottaen. Onhan se ihan ymmärrettävää, kun ei energiaakaan ole paaston takia varastossa yhtään. Meidän arkea tämä ei kuitenkaan ole oikeastaan hirveästi muuttanut, sillä pystymme melko normaalisti touhuamaan kunnostustöitä muutaman muun kanssa. Muut pienet projektit ympäri saarta kuitenkin odottavat vielä tekijäänsä ja tämä on itselle ollut Ramadanin suhteen oppimisen ja ymmärtämisen aikaa. Olen kovasti yrittänyt ymmärtää Ramadania ja syitä näin pitkälle paastolle. En vielä ole täysin maalissa ajatuksieni kanssa, mutta olen kait hyvää vauhtia menossa kohti ymmärrystä. Ehkä tätä on vain vähän vaikeampaa seurata näin läheltä samalla kun itse tekee töitä ja muut ei.
Toisen puolen bungalowit kokevat totaalisen muodonmuutoksen sisältä.
Tällä viikolla myös meidän korallien istututus projekti on mennyt eteenpäin. Sukelsimme melkein kaksi viikkoa karanteenissa olleet 100 uutta korallin alkua uusiin koteihinsa.
Ensi viikolla toivottavasti pääsen kirjoittamaan korallien kasvatus projektista enemmän blogin puolelle.
Seuraa reaaliaikaista eloa saarelta instagramista:
@terveiset_paivantasaajalta
Jos et ole alusta asti ollut matkassa mukana, niin tästä voit lukaista miksi olemme täällä ja tästä taas syyt miksi tänne jäimme koronankin iskettyä.
Muut tarinat Raja Ampatilta:
Raja Ampat – Matkaopas paratiisiin
Lopputili ja muutto paratiisisaarelle – Paluu Raja Ampatille
Muutto Indonesiaan – Ajatuksia unelmien saavuttamisesta
Eristyksissä – Ensimmäisen viikon päiväkirja paratiisista
Ahdistus ja pelko yrittivät ottaa vallan – Toisen viikon päiväkirja paratiisista
Kiitollisuutta ja nemojen etsintää – Kolmannen viikon päiväkirja paratiisista
Yökylässä Doberain toisella saarella – Neljännen viikon päiväkirja paratiisista
On Ramadanin aika, ei vettä, ruokaa tai edes lentoja! – Viidennen viikon päiväkirja paratiisista
19 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Tuo korallien istutus kuulostaa kiinnostavalta. Kuulin, että sitä tehdään myös Fidzillä. Kestääkö niiden kasvaminen yhtä paljon kuin korallien kasvaminen yleensäkin kestää? Ja onko mahdollista istuttaa monenlaisia koralleja?
Sandra
Tällaista tehdään tosi monessa paikassa ympäri maailman. 🙂 Tällä meidän tyylillä kestää varmastikin saman verran aikaa kuin luonnollisestikin. Nyt on kehitetty uusia tekniikoita, jotka nopeuttaa kasvua. Tällaisessa ympäristössä niitä ei oikein voinut edes testata. 😀 Jos olen ymmärtänyt oikein niin parhaiten onnistuu kivikorallien kasvatus. Tällä viikolla julkaisenkin sunnuntaina tekstin koskien tätä projektia. 🙂
Jenna / Muu maa mandariini
Teidän kuvat on niin upeita! 🙂 Jännä nähdä varsinkin tuota vedenalaista elämää ja sellaista projektia, josta ei koskaan ennen ole nähnyt kuvia. Olisipa kiinnostavaa itsekin päästä kasvattamaan koralleja, pitääpä ottaa selvää mikäli Australiassakin pääsisi tätä tekemään!
Sandra
Kiitos paljon! 🙂 Varmasti pääsee tekemään Australiassa ja monet resortitkin ympäri maailmaa nykyään opettaa asiakkaitaan tai adoptoi koralleja. 🙂
Tiina / Ihana Ahvenanmaani
Siis siellä on niin uskomattoman kaunista! Mun Indonesian kokemus on ainoastaan kahden viikon ajalta, Banda Acehista, Tsunami-tuhojen keskeltä (vuosi tapahtuneen jälkeen). Käytiin me sielläkin jollain rannalla, mutta mitään näin paratiisia en ole päässyt kokemaan. Ihania, ihania kuvia ja videoita myös Instagramin puolella.
Toivotaan, että lentoasiatkin hoituvat omalla ajallaan ja painollaan. Kaikkea hyvää sinne!
Sandra
Kiitos! <3 Joo Banda Aceh ei ihan ole verrattavissa tähän maisemaan täällä. 😀 Toki mielenkiintoinen paikka eri tavalla. Kiitos ja sinne tsempit myös. 🙂
Merja / Merjan matkassa
Paluu Suomeen on varmasti hankalaa, kun lentojen tilanne on epävarma ja tekin olette ”kaukana kaikesta” laivamatkojen päässä. Toivottavasti saatte lennot ym. hoidettua ja pääsette turvallisesti matkaan 🙂 Korallien istuttaminen kuulostaa mielenkiintoiselta ja todella tärkeältä työltä. Samaa mietin kuin Mikko, ovatko ne yhtä kestäviä kuin ”aidot” korallit?
Sandra
Joo yllättävän vaikeaa tästä saattaa vielä tullakin. 😀 Katsotaan miten käy meille tässä vielä. On vaan niin kovin vaikeaa saada luotettavaa tietoa yhtään mistään tällä hetkellä. 😀
Sandra
Ja koralli asiaan vielä niin kirjoitankin sunnuntaiksi postauksen noista koralleista pelkästään. 🙂 Niiden kasvu kestää saman aikaa kuin tavallisestikin kasvavien.
Katja
No siis wau, varmaan tosi mielenkiintoinen projekti ihan kokonaisuudessaan ja ihan mahtavaa että istutatte koralleja!
Sandra
Tämä on kyllä ollut ihan huikea projekti! 🙂 Tosi kivaa puuhaa ja mielenkiintoista.
Anne/ Matkahetket
Upeita kuvia ja mielenkiintoinen postaus! 🙂
Sandra
Kiitos Anne 🙂
Paratiisireportteri
Olette kyllä siellä niin monen mutkan takana, että saa nähdä, miten ja koska pääsette sieltä lähtemään. Toisaalta matkustusrajoitukset saatetaan poistaa yllättävänkin nopeasti kun sille tielle lähdetään. Täällä Laosissa loppui lockdown alkuviikosta ja elämä palautunut aika lailla normaaliksi. Perheen kanssa toki pidetään vielä sopivasti turvaväliä muuhun maailmaan, esim ei olla vielä palattu ravintoloihin syömään eikä varmaan vielä hyvään toviin palatakaan. Meilläkin taitaa jäädä tältä(kin) kesältä käymättä Suomessa vaikka kovin tekisi mieli. Lentotilanne epävarma ja vielä sekin, että millainen karanteeni pitäisi Suomessa viettää. Ja pääsisikö sieltä tänne takaisin. No, hyvä tilanne kiertää Laosia. Tsemppiä sinne ja toivottavasti teidän lähitulevaisuuden suunnitelmanne selkiytyvät.
Sandra
Oh onpa hauska kuulla, että siellä tilanne jo noin hyvä! Mahtavaa! Toivottavasti täälläkin on tilanne kesäkuussa jo parempi ja avataan ainakin tuo Sorongin raja sitten.
Me voitaisiin toisaalta olla täällä jumissa vaikka koko kesä, mutta nyt kun ei saada palkkaa enää ja Suomesta olisi kesätöitä saanut, niin kovasti tekisi mieli mennä sinne. Qatar kuitenkin operoi vielä tähän asti Helsinkiin, nythän ne sen välin sitten lopettikin jo. Katsotaan miten käy.
Meitähän ei tavallaan haittaisi sitten myöskään jäädä jumiin sitten Suomeenkaan ja odottelemaan tilanteen parantumista. Tänne palaaminen ilman asiakkaita ei ole niin tärkeää sitten. Voisimme hyvin odotella Suomessa tilannetta. Mutta katsotaan. Ei tässä päivää pidemmälle tiedä mitään kyllä varmaksi sanoa. 😀
Paula - Viinilaakson viemää
Matkustaminen tällä hetkellä on varmaan tosi stressaavaa kun ei yhtään tiedä, miten liikennevälineet kulkee ja vuoroja perutaan koko ajan. Se epävarmuus varmaan tekisi minut ainakin tosi stressaantuneeksi, joten ymmärrän, että et ole innostunut selvittämään lentoja. Jään innolla odottelemaan lisää tuosta korallien kasvatusprojektista. Se kuulostaa kyllä niin mielenkiintoiselta kun ei ole koskaan ennen sellaisesta lukenut. Ihan mahtavaa, että sellaista tehdään.
Sandra
Nyt onkin uusi juttu ulkona aiheesta! 🙂
Kohteena maailma / Rami
Jos johonkin paikkaan maisemien puolesta haluaa jäädä pidemmäksi aikaa tai joutuu jäämään karanteeniin, niin kyllähän tämä sellaiselta paikalta näyttää. Komeita kuvia!
Sandra
Kiitos paljon! 🙂 Täällä kyllä ihan mielellään on ollutkin karanteenissa. Nyt tuntuu jo kyllä siltä, että voisi tulla käymään vaikka Suomessakin jo. 😀