
Lopputili ja muutto paratiisisaarelle – Paluu Raja Ampatille
Viikko sitten istuin työpöytäni ääressä luovuuden tuskissani vailla mitään sanottavaa. Nyt istun tässä samaisessa tuolissa edelleen sanattomana, mutta aivan eri syistä. Olen juuri irtisanoutunut reilun viiden vuoden vakituisesta työsuhteesta, ostanut lentoliput toiselle puolelle maapalloa ja hyväksynyt uuden työtarjouksen yhdessä Topiaksen kanssa. Elämä tuntuu tällä hetkellä täysin hullulta. 10 kuukautta sitten syntyneet unelmat ovat kuuden viikon päästä muuttumassa todelliseksi elämäksi ja paratiisisaaresta tulossa meidän uusi kotimme.
Olemme ottamassa askelta kohti elämämme hulluinta unelmaa. Kohti sitä unelmaa, jonka synty vie meidät niinkin kauas kuin syksyyn 2017. Olimme juuri viettäneet kaksi viikkoa Raja Ampatin saarilla ja lähdön hetkillä tuntui kuin minua oltaisiin revitty pois paikasta, jossa tunsin olevani kuin kotonani. Istuimme hetken hiljaa pienessä puisessa veneessä ja katsoin haikeana taustalla pienenevää Doberain paratiisia. Siinä istuessa lausuin ne kohtalokkaat sanat Aswadille: ”Saat soitella, jos tarvitset joskus jonkun tänne saarellesi töihin.”
Ja nyt olemme soitelleet, olen käynyt kuukauden verran kokeilemassa eloa saarella, olemme saaneet Rikan tänne Suomeen vieraaksemme ja nyt kahden vuoden jälkeen, meillä on vuoden työviisumit taskussamme Indonesiaan. Voisiko joku nipistää minut hereille tästä unesta! Muutammeko todella Indonesiaan?
Kuuden viikon päästä pakkaamme rinkkamme täyteen seikkailuhenkeä ja lähdemme töihin Doberai Eco resorttiin Indonesian Raja Ampatille. Työnkuvana minulla tulee olemaan respassa työskenteleminen, asiakkaiden tarpeista huolehtiminen sekä sosiaalisen median päivittäminen. Tulen myös kuvaamaan sekä tekemään erilaisia videoita saarelta markkinointi käyttöön. Topiaksen työ painottuu ravintolan puolelle, asiakkaiden auttamiseen sekä sukellusretkien avustamiseen.
Doberain omistajilla on avautumassa toinen resortti alkuvuodesta noin tunnin venematkan päähän Doberaista, joten jompikumpi tai molemmat ovat osana myös tuon resortin ensimmäisiä viikkoja. Sounds like a dream? Tiedän, en tätä itsekään usko todeksi.
Alun perin odotimme työviisumeita jo syys-lokakuulle, mutta myönteisen päätöksen venyessä meidän haaveet muutosta alkoivat pikkuhiljaa hiipumaan.
Sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta saimme tiedon hyväksytyistä työviisumeista tällä viikolla. Papereita tutkiessa kävi ilmi, että viisumit oli alun perin myönnetty meille jo pari viikkoa sitten ja tieto kulki meille jostain syystä hieman viiveellä. Eihän näillä papereiden viivästymisillä muuten mitään hätää olisi ollut, mutta myöntämispäivästä laskettuna meillä on tasan 60 päivää aikaa hakea viisumit reilun 9000 km päästä Singaporen Indonesian suurlähetystöstä.
Päätös lähteä kokonaan on iso ja olemmekin päättäneet ottaa välietapin touko-kesäkuun vaihteeseen. Tulemme hetkeksi takaisin Suomeen tekemään kesätöitä ja laittamaan kaikki viimeisetkin asiat Suomen päässä valmiiksi mahdollista pidempiaikaista muuttoa varten. Käytännössä tuo kesän etappi toimii myös meille sellaisena välipysäkkinä, jolloin voimme tosissamme päättää onko muutto Indonesiaan kohdallamme kuinka pysyvä ratkaisu. Jos kaikki menee hyvin, kesän lopussa annamme kotimme pois ja palaamme Papuan sydämeen sitten pysyvämmin. Näin emme myöskään vielä tipahda pois Suomen sosiaaliturvan piiristä, eikä mitään ylimääräisiä säätöjä tarvitse virastojen kanssa suorittaa. Yhtenä syynä välietappiin on myös se, että Raja Ampatin off-season on meidän kesäkuukausina ja myrskyn alta on hyvä paeta tänne Suomen leppoisaan suveen. Tällä hetkellä tämä ratkaisu kaikesta rahan tuhlauksesta huolimatta tuntuu kaikista turvallisimmalta ja mukavimmalta. Tarvitsemme jonkun kiintopisteen ja välietapin, jotta saamme loppuvuoden suunnitelmat tehtyä rauhassa.
Työviisumien saanti Indonesiaan ei ole mikään läpihuutojuttu ja papereiden eteneminen vaatii työnantajalta paljon vaivaa, aikaa ja rahaa. Työnantajan täytyy täyttää tietyt kriteerit, jotta he pystyvät palkkaamaan ulkomaalaisen työntekijän sekä heidän täytyy pystyä todistamaan, miksi paikallisen henkilön työpanos samassa työnkuvassa ei olisi riittävä. Jokaista työskentely kuukautta kohden täytyy heidän myös maksaa etukäteen 100USD ja lopullinen hintalappu vuoden työviisumille on noin 1000USD.
Seuraavaksi meitä odottaa melkoinen virastosirkus Singaporessa ja Indonesiassa. Pidän teidät varmasti ajantasalla työviisumin saanti prosessissa ja parhaiten reaaliajassa pystyykin tätä seuraamaan instagramissa @terveiset_paivantasaajalta tarinoissa.
Tällä hetkellä tunnetilojen kirjo on valtava ja tulevaisuus jännittää, ahdistaa ja ilostuttaa. Jännittää ja ajoittain jopa hieman ahdistaakin hypätä jälleen kaikesta tutusta sekä turvallisesta pois. Raastavinta oli kertoa uutisesta mummoilleni, sillä heidän kanssaan vietän joka viikko aikaa ja he ovat minulle kovin tärkeitä. Toinen mummoistani on kysynyt viikottain viime helmikuusta lähtien työviisumin tilanteesta ja kertonut kuinka rukoilee niiden jäävän tulematta. Häntä ahdistaa lähtöni lisäksi, tulivuoret ja tsunamit.
Itkettää hyvästellä ystävät, mutta samalla olen kuitenkin maailman iloisin ja onnellisin tulevaisuuden tuomista seikkailuista. Minua ei ole tarkoitettu pysymään paikoillani, enkä ikimaailmassa voisi sanoa tällaiselle mahdollisuudelle ei. Tulevaisuuden koti odottaa 10 980km päässä ja minusta on huojentavaa ajatella, että siellä odottavat ihmiset ovat meille kuin toinen perhe. En voi vieläkään uskoa miten paljon tämän kaiken onnistumiseen on nähty vaivaa ja kuinka paljon meihin siellä uskotaankaan. Ehkäpä tämä on se palkinto kaikesta ahkeruudesta ja yritteliäisyydestä elämäni varrella. Unelma, jonka toteutumista epäilin ja joka nyt toteutuu. Wish us luck <3
Matka starttaa 20.01.2020
Lue myös muita juttuja Raja Ampatilta:
Terveiset päiväntasaajalta – Doberai Eco Resort, Raja Ampat
Raja Ampatin ikonisin kohde – Wayag
Sukelluskurssi Raja Ampatilla
Raja Ampat kokemuksia – Matka autenttiseen paratiisiin muutti elämäni
Pianemo & muutama muu paratiisi
Raja Ampat 2020 jutut:
Mitä meille kuuluu? Ajatuksia koronaviruksesta ja meidän tilanteesta Indonesiassa
Eristyksissä – Ensimmäisen viikon päiväkirja paratiisista
Ahdistus ja pelko yrittivät ottaa vallan – Toisen viikon päiväkirja paratiisista
Kiitollisuutta ja nemojen etsintää – Kolmannen viikon päiväkirja paratiisista
Yökylässä Doberain toisella saarella – Neljännen viikon päiväkirja paratiisista
On Ramadanin aika, ei vettä, ruokaa tai edes lentoja! – Viidennen viikon päiväkirja paratiisista
Sadepäivien seesteisyyttä – Kuudennen viikon päiväkirja paratiisista


55 Comments
Teija / Lähdetään Taas
Wau, miten hienoa! Onnea uuteen!
Sandra
Kiitos paljon! 🙂
Sonja Evita / Shining Journey
Wau, aivan mahtavaa! 🙂 Olen niin onnellinen teidän puolesta. Kuulostaa todella upealta seikkailulta muutto kokonaan sinne. Se varmasti opettaa paljon tällä elämänpolulla. Ei olla ehditty näkemään pitkään aikaan, ehkäpä minun täytyy lähteä joskus teitä sinne kyläilemään! <3
Sandra
Kiitos! On kyllä ihan mielettömän siistiä päästä taas takaisin! Tervetuloa <3
Lotta-Maaria / Dolphin Perspective
Rohkea päätös ja täytyy seurailla blogia miten RA:lla oleskelu lähtee käyntiin. Työviisumiasiat kiinnostaa myös, kuulostaa aivan mahdottomalta byrokratialta kyllä. Hyvällä tuurilla oon RA:lla itsekin ensi talvena 😊 Ei ole matkasuunnitelmat täysin valmiina, mutta oon pitkään haaveillut noista saarista 💜
Sandra
Kiitos. 🙂 Itseäkin jännittää tuo virastoissa ravaaminen tällä hetkellä eniten. 😀
Cilla Maria
Tosi hieno juttu. Pidetään peukkuja, että kaikki menee hyvin ja päädytte jäämään Indonesiaan pidemmäksi aikaa! Ihan ainutlaatuinen tilaisuus tuo, mihin varmasti tarttuisin itsekin, jos saisin miehen lähtemään mukaan 🙂 Jään seuraamaan jatkoa!
Elina / elinanmatkalaukussa
Wouwww! Mikä tilaisuus! Paljon onnea uusiin haasteisiin! Vähemmästäkin heräisi tunteiden kirjo ja varmasti järkevää pitää välietappi ja katsoa miltä tuntuu puolen vuoden päästä. Pian käykin niin, että ette millään halua enää palata takaisin Suomeen 🙂 Onpa ihanaa!
Sandra
Kiitos! <3 Tää tuntuu just nyt tosi hyvälle tehdä se näin!
Sandra
Kiitos! 🙂 Tää tuntuu tällä hetkellä kyllä taas niin mahtavalta päätökseltä!
Veera Bianca
Wow, tä on aivan huikeen mahtavaa! Onnea hurjasti!!
Sandra
Kiitos! <3 Tuntuu ihan hullulta!
Pirjo Toivanen
Aivan huikea päätös teiltä lähteä töihin Indonesiaan! Onnea matkaan. Kuulostaa varsin järkevältä pitää vuokra-asunto ja tulla katsastamaan koti-Suomi kesän alussa. Jos kuvioissa Indonesiassa olisi jotain sellaista, mitä ette haluaisi hyväksyä tai minkä vuoksi jokin kiistastaisi, voisitte meittiä jotain muuta paikkaa tai paluuta. Upeita maisemia, onnea!
Sandra
Niinpä! Luulen kanssa, että nyt on hyvä kerrankin pelata varman päälle vaikka siinä taloudellisesti kärsisikin hieman. 🙂
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Ihan mahtavaa, onnea! Raja Ampat on paikkana kerta kaikkiaan upea.
Miten pitkäksi ajaksi tuo työviisumi myönnetään aina kerrallaan, vuodeksi? En todellakaan ollut tiennyt, että sitä pitää Singaporesta saakka lähteä hakemaan. Mikä tässä on taustalla?
Oltiin Bunakenissa Happy Gecko Resortissa marraskuussa. Paikkaa pyörittävät indonesialainen mies ja hollantilainen nainen, joka on asunut Indonesiassa jo toistakymmentä vuotta. Todella byrokraattista ja hankalaa moni asia tuntui olevan, ja tämä nainen ei esimerkiksi pystynyt omistamaan mitään. Oli joka tapauksessa erittäin onnellinen siitä, että oli jättänyt korkeapalkkaisen pankkityönsä ja muuttanut Indonesiaan!
Millaiset työajat teillä on?
Sandra
Kiitos! 🙂 Vuoden työviisumi on tällä hetkellä. Ilmeisesti niitä on myös 6kk mittaisia. Viisumi täytyy ensin käydä hakemassa jostain etukäteen ilmoitetusta Indonesian suurlähetystöstä ulkomailta. 😀 Ei mitään hajua miksi. Sitten maahan tullessa se muutetaan oikeaksi viisumiksi ilmeisesti. En vielä tarkemmin avannut prosessia tähän, kun en ihan satavarma ole mitä kaikkea tässä vielä tapahtuu! 😀 Kiroilen sitten kaiken maailman virastoissa juoksut somessa ulos kyllä. 😀
Laura Laakso
Voi Sandra! Ihan huikeaa, että pääsette pidemmäksi aikaa asettumaan Aasian lämpöön. Takaportti on ihan järkevä jättää vielä auki, koska voihan olla, että jostain syystä elämä ja arki ei olekkaan sitä mitä kuvitteli. Epäilen, että näin kävisi, mutta silti 🙂 Olisipa huippua tulla moikkaamaan sua paratiisisaarelle!
Janzu / VIIMEINEN KUULUTUS
Aivan mahtava juttu! Tsemppi byrokratian ja epävarmuuksien käsittelyn kanssa. Itsekin useamman vuoden ulkomailla työskennelleenä, tiedän kuinka sekainen olotila sitä edeltää. Kaikki tulee olemaan kuitenkin sen arvoista ja lopulta elämä saa level-upin. Suomeen ja Suomen sosiaaliturvaan pääsee aina sormia napsauttamalla takaisin, joten tukiverkko paluulle on olemassa. Jatkakaa kohti unelmia puskemista. 🙌
Sandra
Kiitos! 😀 Joo se tulee olemaan varmasti tosi mielenkiintoinen prosessi. Ainakin uuvuttava. 😀 Tänne pääsee tosiaan aina <3 Lupaan olla oikein aktiivinen instagram tarinoissa näitä viisumihommia käsitellessä sitten siellä päässä ensi kuussa. 😀
Sandra
<3 Tämä on niin huikea homma! Ja tervetuloa ihan milloin vain moikkaamaan! <3
Sanna | Seven Seas
Aivan huikea uutinen ja todellakin uskon, että tarkoitettu mennä just näin. Mahtavaa!!! Tuun niin innolla seuraamaan teidän matkaa ja uutta elämää siellä kaukana maapallon toisella puolella. All the best! <3
Sandra
Kiitos Sanna! <3 Tässä on ollut koko ajan merkkejä siitä, että näin tän kuuluukin mennä. Tapaamisilla on välillä mielenkiintoiset seuraukset!
Jenni | Boarding Time
Unelmat on tehty toteutettaviksi, AND YOU DID IT!!! ❤️❤️❤️
Aivan mahtava juttu, innolla jään seuraamaan teidän vaiheita. Ja toivottavasti nähdään touku-kesäkuussa tai sitten jossain kohtaa vaikka Papualla. 😘
Sandra
<3 <3 Niinpä! Tää on ihan hullua!
Rosita - Matkaopas Vapauteen
Ai vitsit miten hykerryttävän hyvä fiilis teidän puolesta tuli tätä lukiessa. Ikinä ei kannata jättää heittämättä ilmoille toivetta, ideaa, pyyntöä virinneestä unelman poikasesta. Siitä voi näemmä kasvaa ihana todellisuus. Ja ehdottomasti samaa mieltä että tilaisuuksiin kannattaa tarttua, vaikkeivat ne sitten olisikaan mitään loppuelämän juttuja, mutta ne on niitä elämänrikkauden palasia, joista tämä elämän kirjo lopulta koostuu!
Itekin kävin kokeilemassa resorttihommia Thaimaassa muutama vuosi sitten. Se pätkä jäi lyhyeksi, eikä ehkä ollut ihan sitä mitä olin odottanut, mutta hyvää kokemusta kuitenkin. Toive omasta pikku gestarista nousee aina aika-ajoin pintaan, mutta tosiaan ei ole Aasiassa ihan helpoin juttu toteuttaa pienillä budjeteilla pelatessa. Ja pitäis löytää se paikkakin, minkä tuntee niin kodikseen, että on valmis pidemmäksi aikaa jäämään ja sitoutumaan. Toistaiseksi pyritään siis tällaiseen osa vuotta Suomea ja osa vuotta reissua tyyppiseen jakoon.
Ihana kuulla, miten sinne sitten asetutte ja tiedä vaikka pölähtäisi käymäänkin! <3
Sandra
Kiitos! <3 Näillä kohtaamisilla on huikeat seuraukset näköjään ja olen niin onnellinen, että tuollaisen lausahduksen päätin heittää ilmoille veneessä. Tässä sitä nyt ollaan! 😀
Anne/ Matkahetket
Vau onpa kaunista! Ja rohkeita päätöksiä, onnea! Varmasti on mukavaa päästä asettumaan pidemmäksi aikaa, mutta varmasti tosiaan monta tunnetta mahtuu päätökseen.
Sandra
Kiitos! 🙂 Toivon tosi paljon, että kaikki menee hyvin!
Virpi/Hätälasku matkablogi
Aivan huikea juttu! Todella onnellinen teidän puolesta! Wau ja Onnea isosti! 🙂
Sandra
Kiitos <3
Inka / Ollaanko jo perillä?
Wau! Ihan huippua! Paljon tsemppiä tulevaan, pärjäätte siellä varmasti vallan mainiosti! Aina uusien isojen ja suurien päätöksen hetkellä aina vähän jännittää ja hirvittää, jopa ahdistaakin, mutta yleensä siitä tietää, että on menossa oikeaan suuntaan. 🙂 Elämä ei yleensä tapahdu oman mukavuusalueen sisäpuolella, mikä on toisaalta pelottavaa ja toisaalta ihanaa. Nauttikaa kaikin rinnoin uudesta kodista!
Sandra
Niinpä! Juuri noin se meneekin! 🙂 Kiitos paljon <3
Pirkko / Meriharakka
Rohkea päätös, mutta fiksusti toteutettuna!
Itse taidan jo seniorina olla, vähän väärä henkilö edes kommentoimaan tällaisia huikeita hyppyjä, sillä 70-luvulla valmistuneella polku vakituisine työpaikkoineen ja asunnon ostoineen oli jotenkin kovin selvästi viitoitettu, mutta sujui se niinkin. Maailma on sittenkin muuttunut monella tavalla noista vuosikymmenistä.
Me nyt sitten kierrämme maailmaa eläkkeellä ollessamme, mutta ihan hyvä vaihtoehto tämäkin.
Sini matkakuumeessa
Kyllä silloin pitää unelmiaan toteuttaa, kun on mahdollisuus. Mielen kiinnolla jään seuraamaan blogipäivityksiä uudesta kodista. 😊
Suvi / Suvin matkassa
Siis wau wau wau miten hieno paikka!! Jännä matka sulla edessä, tsemppiä 🙂
Reissu-Jani
Onnea rohkeasta vedosta! Mitenkä tuolta kertyy mahdollista eläkettä työsuhteista?
Päivi / Mangostania
Tosi upeaa, että teillä on rohkeutta lähteä toteuttamaan unelmianne! Ilmakuvat ja videot Raja Ampatilta ovat olleet tähän saakka aivan huikeita. Lisää odotellessa! Toivotan teille mahtavaa reissua! <3
Sandra
Kiitos! 🙂 Toivotaan että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin! 🙂
Anna | Tämä matka -blogi
Onnea elämänmuutoksesta. Uskon, että on oikein fiksua jättää koti tänne hetkeksi odottamaan ja tunnustella rauhassa miten elämä toisella puolella maapalloa lähtee käynnistymään.
Sandra
Kiitos Anna! 🙂 Tämä hitaasti lähteminen tuntuu tällä hetkellä tosi hyvältä idealta! 🙂
Merja / Merjan matkassa
Onnea tulevaan! Kuulostaa ihanalle 🙂 Moni tuollaisesta unelmoi, mutta aika harva kuitenkaan tekee mitään asian eteen. Mekin ollaan joskus vitsillä heitetty, että olisi makeeta lähteä jonnekin tropiikkiin asumaan ja töihin, mutta aika moni asia pitää meidät kuitenkin täällä Suomessa.
Sandra
Kiitos <3 Me taisimme aloittaa tällaisen haaveilun joskus 6 vuotta sitten. Nyt sitten löytyi paikka ja aika 😀
VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogi
Oi vitsit, mahtavaa! Ihanaa! Siistiä! Unelmien toteutusta! ONNEA. 🥰
Tätä sun ihastumista Raja Ampatiin on ollut todella ihana seurata ja niin siistiä, että lähdette töihin sinne. Mitä unelmien toteutusta. Oot kyllä onnistunut tosi hyvin tartuttaa matkakuumeen tuonne, ties vaikka joku päivä oot respassa vastassa kun kirjaudutaan Jussin kanssa sisään. 😅
Sandra
Haha, ihana kuulla! 🙂 On kyllä ollut huikeaa päästä tuonne ja saada tällainen mahdollisuus!
Periaatteen Nainen
Onnea isosti! Ihana elämänmuutos ja mikä etuoikeus, että pääset paikkaan joka tuntuu kodilta jo valmiiksi 🙂
Sandra
Kiitos <3
Katja
Vau mikä tilaisuus!! Aivan mahtavaa!
Hirmuisesti onnea uuteen, kuvista päätellen aika huikea paikka!
Sandra
Kiitos! <3
rainelaine
Kyllä se routa ajaa aina porsaan kotiin. Viimeistään sitten kun Abdullahit, Ibrahimit ja Muhammedit päättävät ettei vääräuskoisia enää kaivata.
terv. huolestuneet työkaverit
Rita
Ihanan inspiroiva tarina! Tämä resonoi itsellekin, koska tämä vuosi on minullekin suurien muutosten vuosi, vaikka en (vielä) tropiikkiin muutakaan. Tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla teidän seikkailua.
Sandra
Ihana kuulla! 🙂 Muutokset tekevät kyllä aina välillä melko hyvää. Tuttu arkikin on omalta osaltaan hyvä, mutta välillä tuntuu että kaipaa jotain tällaista enemmän. 😀
Tanja
Huh, mikä temppu! Aika hurjalta kuulostaa. 😀 Mutta sydäntään pitää seurata, eipä siinä muu auta. Minä ja mieheni olemme tulossa käymään Raja Ampatilla maaliskuussa, ja blogisi kautta olemme saaneet arvokasta tietoa paikasta. Emme (ainakaan tällä kertaa) ole tulossa Doberaille, vaan tarkoituksena on käydä muutamalla muulla saarella. Olemme varanneet kolme yötä eräästä Gamin homestaysta ja nyt pohdimme, viettäisimmekö loput yöt Pamilla vai Mansuarilla – vai molemmilla. Pelkään isoja aaltoja, ja sen takia matka Pamille ja Piaynemoon hirvittää… Aamulla meri on yleensä ilmeisesti tyynempi, eli jos menisi aamulla, olisi yötä ja tulisi seuraavana aamuna takaisinpäin, voisi välttyä pahimmalta – ehkä? Onko vinkkejä aaltokammoiselle?
Sandra
No niinpä! 🙂 Ihana kuulla, että blogi on ollut avuksi suunnittelussa! 🙂 Minäkin inhoan noita merimatkoja yli kaiken ja tosiaan yleensä aamuisin on paras hetki ylitykseen. 😀 Luulen, että Pam on kauniimpi yöpymiseen kuin Mansuar. Olen yöpynyt vain siinä Krillä mutta käynyt kuitenkin Pianemolla. Kyllä siitä matkasta selviää hammasta purren. 😀
Niina
Ihan huippujuttu! Hurjan isot tsempit tähän seikkailuun. Ja muistakaa pitää hauskaa, koska ilman sitä kaikki on jokseenkin turhaa.
Sandra
Kiitos paljon! 🙂 Eiköhän tästä hauskaa tule heti kun nämä viisumiasiat on saatu kuntoon. 😀